Viimeisen viikon aikana ilma on muuttunut hurjasti. Hiukan lämpimät kelit ovat vaihtuneet enenevässä määrin kirpakoiksi aamuiksi ja auton lasitkin ovat aika ajoin saaneet kylmän muistutuksen tulevasta talvesta. Pakko se on myöntää, että kesä on nyt ihan varmasti ohi.Puumajamme ei ole enää kesäisen lehtiverhon peittämä. Kesäisin se onkin oksien sisällä niin, että majan olemassaoloa tuskin huomaa. Kesäinen piha eroaa kovin paljon syksyisestä ja talvisesta. Piha on ihanan vihreä ja runsas kesällä. Syksyllä puut seisovat lopulta aivan paljaina ja näyttävät jokaisen oksansa kaikessa kauneudessaan. Oksa ilman lehtiä on eri tavalla kaunis.
Syksyinen puumajakin on kaunis. Värikkäät lehdet tanssivat sen ympärillä yhdessä tuulen kanssa ja vielä oksissa kiinni olevat kuiskuttelevat viimeisiä salaisuuksiaan. Kohta on niidenkin aika lähteä viimeiselle tanssilleen.
Monesti meitä naurattaa vieläkin kuinka puumaja sai alkunsa puuntukena. Lapset olivat vielä sen verran pieniä, että juttu meni ihan täydestä. Lapsista se oli myös hauskaa ja välillä he pyytävätkin minua kertomaan uudelleen, kuinka aloimme rakentaa puuntukea, joka olikin puumaja eivätkä he yhtään arvanneet. Hauska tarinahan se on, huoltoportaineen päivineen!
Oikein ihanaa syksyistä viikon alkua kaikille!
