Tammikuu on jo edennyt melkein puoleen väliin. Se tarkoittaa sitä, että sormet syyhyävät päästä kasvimaiden kimppuun, mutta eihän niihin vielä pääse edes kurkkimaan ennen kuin kevään säteet sulattavat jäätyneen maan.
Talvi ehkä vasta todenteolla alkoi, mutta minä odotan jo kevättä, suloisia auringonsäteitä, ensimmäisiä leskenlehtiä, jotka yhä valtaavat kukkapenkkiäni sekä sitä, että pääsen kylvämään ensimmäiset salaatit ja retiisit. Kevään ensimmäinen retiisi. Sitä minä odotan.
Tammikuussa voi kasvivalojen avulla hyvin jo aloitella taimikasvatusta ja yleensä tässä kuussa kylvän ainakin paprikat ja basilikat ja alan saada sato aikaisemmin. Jokunen kevät on mennyt nyt ilman taimikasvatuksia, joko huonon terveyden tai taaperon näpellysvimman vuoksi, mutta tänä vuonna ajattelin saada ainakin muutaman taimen ihan omasta takaa ja niinpä viime kesänä talteen napsimani paprikan siemenet saavat luvan sujahtaa pian multiin ja sitten vain odottelemme, että ensimmäinen pieni taimenalku pilkahtaa esiin ja sitä vaalimmekin sitten kuin vauvaa.
Viime kesänä kasvatetut paprikat olivat herkullisia. En yhtään tiedä mitä lajiketta ne olivat ja itse asiassa en tiedä niistä yhtään mitään. Ostin taimen jostain torilta ja kasvi jaksoi tuottaa satoa hyvin ja koska se vielä kaupan päälle tuotti varsin makoisia paprikoita, niin pitihän siitä napsia siemeniä seuraavaa kesää varten. Kukkarokin kiittää, kun ei tarvitse ostaa uusia siemeniä.
Toivottavasti ensi kesä on sopivan lämmin ja sopivan sateinen.
The post Kasvimaa nukkuu appeared first on Luomulaakso.